Kultainen keskitie, osa 4 Stressi

18.11.2024

Hyvä, paha stressi

Stressi vaikuttaa meihin monella eri tavalla. Vaikutukset näkyvät usein jopa ulospäin meidän arjen toiminnassa. Stressi kohdistuu sitä ennen meidän mielen toimintaan, ajatteluun sekä hermostoon ja sitä kautta sillä onkin mittaavia negatiivisia vaikutuksia kehon kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Oireet ovat alkuun pitkälti kehollisia hätähuutoja, jolloin elimistösi yrittää pyytää sinulta apua. Pidän liiallista stressiä kehon pahimpana myrkkynä, joka voi saada sinut pahimmassa tapauksessa täysin lamaantumaan. On ensi arvoisen tärkeää oppia tunnistamaan kuinka liiallinen stressi henkilökohtaisesti ilmenee, sillä silloin siihen pystyy puuttumaan tarpeeksi ajoissa. Yksinkertaista? Ei välttämättä. Sillä stressi ilmenee hyvin monella eri tavalla. Yksilöllisesti, todellakin! 

Stressi ei todellakaan ole aina huono asia. Voidaan puhua myös hyvästä stressistä. Sitä ilmenee kehossa silloin, kun innostumme jostain asiasta. Hyvä stressi saa meidät pysymään deadlinessa ja suoriutumaan hyvin pienessä kiireessä. Kehollinen reaktio on sama, kuin "juokse ja pakene" ilmiössä. Keho lyö siis pökköä pesään, jotta selviät tilanteesta. Tällainen reaktio hetkellisen stressin noususta ei vaikuta meihin kovin kuormittavasti ja ihmiskeho palautuu itsestään normaali tilaan levon sekä palauttavan tekemisen avulla. Jos stressaava tilanne puolestaan jatkuu pitkään, ihminen uupuu eikä tarvittavaa palautumista tapahdu.

Juokse ja pakene - Hengitä ja rauhoitu

Jotta ihminen palautuu riittävästi stressaavista tekijöistä, on arjessa oltava riittävästi palauttavia elementtejä. (Palautumisesta lisää seuraavassa osassa.) On hyvin yksilöllistä mitkä palautumisen tavat toimivat juuri sinun kohdalla. Lähtökohtaisesti on kuitenkin selvää, että stressi kulkee käsi kädessä rauhoittumisen kanssa. Tämä johtaa juurensa hermoston toimintaan, joka ei kestä jatkuvaa "juokse ja pakene" tilaa. Yhtä lailla mieli kaipaa rauhaa. Jos mieli ravaa koko ajan pikajuoksua, on aika vaikea saada kehoakaan rauhoittumaan. Mielen ja hermoston balanssi tuo kokonaisvaltaista rauhaa ihmisen elimistöön.

Offline is the new luxury

Kokonaisvaltainen rauhan tunne kehossa on luksusta näinä aikoina. Me kuormitamme aivojamme nimittäin aivan liikaa jatkuvalla tietotulvalla, josta emme pysty kuitenkaan sisäistämään kuin murto-osan. Kuten jo saatat arvata, on jatkuva aivojen kuormitus myös yksi stressin aiheuttaja. Samaa tekee alituinen kiire elämässä. Mitä enemmän saamme aikaan, sen onnellisempia olemme. Toivottavasti tämä ei pidä paikkaansa, ei ainakaan minun elämässä. Vähemmän on enemmän myös suorittamisessa. Silloin saamme tuottavampaa jälkeä, olemme tehokkaampia ja ajatuksemme kestää paremmin kasassa.

Stressin ilmentyminen

Omalla kohdalla olen huomannut liiallisen stressin nostavan aika helposti kierroksia nimen omaan ajattelun puolella. Mieli menee ylikierroksille ja ajatusten juoksu ei ole silloin niin selkeää ja kirkasta, muistikin takertelee. Muita kehollisia oireita voi olla mm. kiihtynyt syke sekä hengitys, vatsa-suolisto oireet, lihas kireydet, jatkuva sairastelu, pitkittynyt päänsärky ja uni ongelmat. Stressi kertoo itsestään siis monin eri tavoin. Seuraavan kerran kun huomaat kehollisia tuntemuksia, pysähdy ja anna hetki rauhoittumiselle. Ehkä muutama rauhallinen, pitkä hengitys ja stressitaso laskee ainakin hieman. Sen jälkeen on helpompi lähteä tekemään suurempia palauttavia toimenpiteitä kohti kehon ja mielen rauhaa.

Toivottavasti sinä saat tarvittaessa balanssia elämään, sillä se tuntuu mykistävän hyvältä <3

/Mari